keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Uusi paikka pallukoille


Valitettavasti Scribd lopettaa myyntitoimintansa, joten olen joutunut siirtämään nuo tiedostot, jonne on avattu HoHun, KaTun yms. pallukoita palveluun nimeltä Sellfy
Palvelu on itsellenikin uusi, joten pyydän kärsivällisyyttä ja myös palautetta sen toimivuuden osalta.




Täältä löytyvät seuraavat pallukat:

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
  • HoHu Hoito ja huolenpito (otteen pallukoiden avaamisesta näette alla - muutkin noudattavat sitten samaa kaavaa)
  • Kuntoutumisen tukeminen 
  • Kasvun tukeminen
  • Mielenterveys- ja päihdetyö


Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto

Lisää tutkinnon pallukoita on toki tulossa ja toiveita saa koko ajan esittää :)

perjantai 5. helmikuuta 2016

Varteenotettava vinkki!



Olen tässä taas viime viikkoina käynyt arvioimassa näyttötutkintoja, ja taas yksi asia alkoi ihmetyttää. Siitä syystä siis tämä blogipostaus vinkkinä kaikille näyttöjen suorittajille tutkinnosta tai alasta riippumatta.






Huomioikaa kaikki arviointikriteerit jollain tavalla!
Älkää ohittako mitään niistä ja varautukaa näytössä kertomaan jokaisesta kohdasta!


Esimerkki viime viikolta:
Olin arvioimassa yrittäjän ammattitutkinnon osaa Yritystoiminna suunnittelu ja kehittäminen. 

Yhtenä arviointikriteerinä on talouden suunnittelu ja analysointi - käytännössä siis kirjanpidon ja tuloksen seuraaminen ja kehittäminen. Jotensakin luonnollista yrittäjälle, mielestäni.

Aika moni tutkinnon suorittaja oli kuitenkin liittänyt näyttöaineistoksi valmistavassa koulutuksessa laaditut laskelmat eikä osannut niitä selittää. Siinä sitä sitten muiden arvioijen kanssa udeltiin ja ongittiin, että saataisiin edes sen verran irti tutkinnon suorittajasta, että voitaisiin tämäkin osa hyvällä omallatunnolla hyväksyä.


No menihän ne näytöt läpi, mutta tutkinnon suorittaja olisi varmaan saanut vähemmän traumoja ja me arvioijat vähemmäån harmaita hiuksia, jos tämäkin osio olisi alunperinkin huomioitu. 



Joten vinkkinä vaan: ei ne arviointikriteerit ole siellä huvin vuoksi, kyllä kaikki pitää osata jotenkuten!



torstai 14. toukokuuta 2015

HoHu ja KuTU vuoden 2015 kriteereillä saatavilla online

Omien työkiireideni vuoksi olen viime kuukausina joutunut vastaamaan muutamalle neuvojen kysyjälle kieltävästi. Pääasiassa apua on tarvittu Hoidon ja huolenpidon (HoHU) pallukoiden avaamiseen, muutamia kyselyjä on tullut myös KuTun (Kuntoutuksen tukeminen osalta). Tämä avasi silmäni ja pisti minut miettimään uutta ratkaisua tähän dilemmaan.

Joten kaikille, jotka nyt tuntevat tarvitsevansa vahvistusta omille ajatuksilleen ja ohjaajien neuvoille koskien HoHun ja KuTun näyttösuunnitelmia, on Scribd.comissa ostettavissa erinomaisen tason mukaan avatut pallukat hintaan 15 dollaria per tutkinnon osa. Avaukset ovat yleispäteviä, joten muistakaa soveltaa niitä juuri teidän työtehtäviinne!

Toki autan edelleen henkilökohtaisestikin omien töideni ohessa, joten meilejä saa lähettää osoitteeseen opetati68@gmail.com

tiistai 23. syyskuuta 2014

Mikä ihmeen hensu?

Sainpa alkuviikosta meilin, jossa näyttötutkinnon suorittaja pyysi minua tekemään puolestaan tämän tentin. Kun sitten vastasin, että eihän hensu ole mikään tentti vaan paperi, jossa kerrotaan, miten tutkinnon suorittaja on ajatellut osoittaa osaamisensa, sain tiukan vastauksen, jonka mukaan olin ammattitaidoton pelle ja koulussa oli määrätty tenttiaika hänelle.

Joten otetaanpas siis pari peruskäsitettä tähän:

Hensu eli viralliselta nimeltään näyttösuunnitelma on todellakin asiakirja, jossa tutkinnon suorittaja kertoo, miten aikoo osaamisensa näyttää eri arvioinnin kohdissa.  Useimmiten tämä näyttö tulee omista työtehtävistä omalta työpaikalta, joten näyttöä ei voi kenenkään puolesta tehdä. Myöskin näyttösuunnitelman (sen hensun) teko sellaisen ihmisen puolesta, jonka työtä, työpaikkaa tai työtehtäviä ei tunne, on aika mahdotonta.

Arviointikriteerit eli ne pahamaineisen pallukat puolestaan tulevat opetushallituksen määrittelemistä tutkinnon perusteista. Ne eivät siis vaihtele oppilaitoksesta toiseen vaan arvioinnin perusteet ovat tasoilla ykkösestä erinomaiseen kolmoseen aina samat kaikkialla.

Työtä/työntekoa arvioidaan työpaikoilla näyttösuunnitelman mukaisesti (eli jos hensussa lukee, että näytän osaamisen lääkehoidossa esim. täyttämällä dosetin lääkärin ohjeiden mukaisesti, niin näyttönä arvioidaan, miten hyvin se dosetintäyttö onnistui). Työnantaja ja työntekijä kirjoittavat kumpikin erillisen  kirjallisen arviointipaperin näytöstä. Lisäksi tutkinnon suorittaja tekee itsearvioinnin. Toki yksittäisten työtehtävien arvioinnin lisäksi voidaan arvioida laajempia kokonaisuuksia, jolloin arviointipaperiin on syytä kirjoittaa yksittäiset tehtävät.

Arviointipaperit tutkinnon suorittaja kerää näyttökansioon. Tänne on myös hyvä kerätä muuta havainnollistavaa materiaalia osaamista osoittamaan (esim. varhaiskasvatuksen suunnitelmia tai luomiasi esitteitä)

Arviointikeskustelussa työantaja, työntekijä ja opettaja-arvioija tutustuvat ensin hensuun (tästä syystä sen huolellinen teko on omasta mielestäni ensiarvoisen tärkeää) ja tutkivat, miten osaaminen on osoitettu tuon suunnitelman pohjalta. Mikäli jokin kohta on epäselvä tai sitä ei kansiossa/hensussa näy, kysyvät arvioijat asiaa suullisesti, jolloin tutkinnon suorittaja voi jälleen osoittaa osaamisensa suullisesti.

Työssä tehtyjen näyttöjen ja arviointikeskustelun pohjalta kirjoitetaan arviointilausunto, joka lähetetään näyttötoimikuntaan hyväksyttäväksi.

Eli hensu ei ole erillinen tentti eikä näyttötutkintoa tentein suoriteta!

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Työtehtävä vs. erillinen tehtävä

Näyttötutkinnon perusajatushan on, että ihmiset, jotka ovat olleet työelämässä ja työtehtävissään oppineet asioita, voivat näin näyttää osaamisensa ilman pitkiä koulussa istumisia ja tenttien/tehtävien tekemisiä. Näin myös ajatus siitä, että pitäisi hirveästi kirjoittaa erillisiä raportteja, tutkimuksia yms. - siis perinteistä kouluajattelua - on virheellinen (toki eroja on eri tutkinnoissa). Johtotähtenä voi siis pitää ajatusta siitä, että suurin osa pallukoista on sellaisia, että ne pystyy omilla työtehtävillään osoittamaan.

Toki sitten kaikissa töissä ei ole kaikkia tutkintoon vaadittuja tehtäviä. Joissa työpaikassa esim. ruotsin kielen käyttäminen on olematonta, vaikka tutkinnon perusteet sitä olettavat. Näissä tilanteissa tulee sitten miettiä, miten voin tuon kielitaitoni osoittaa, kun se ei normaaleissa työtehtävissä tule esiin. Joskus asia hoituu itse näyttökeskustelussa, jossa joku arvioitsijoista ryhtyy kesken kaiken kyselemään jotain ruotsiksi (itse olen tähän syyllistynyt useinkin). Jos haluaa taas pelata varman päälle ennakkoon, voi näyttäkansioon vaikkapa valmistella jonkinlaisen tyypillisen työkeskustelun ruotsiksi.

Tuolla aiemmassa kirjoituksessa mainitsinkin jo noista laeista, asetuksista tai työpaikan ohjeistuksista. Toki nämäkin voi liittää sellaisenaan kansioon, mutta ne tulisi myös osata. Siksi itse olen usein sanonut tutkinnon suorittajille, että tekevät vaikka ranskalaisin viivoin paperin, jossa on pääkohdat kysytystä asiasta. Tällöin tämä toimii sekä oppimisen välineenä että osoituksena asian sisäistämisestä.

Tutkintotoimikuntien viimeaikainen linjaus on ollut sellainen, että työpaikan arviointi on minimissään riittävä osoitus osaamisesta eikä mitään erillisiä liitteitä tarvita. Henkilökohtaisesti kritisoin tätä; työpaikkoja ja työpaikka-arvioitsijoita kun on moneen lähtöön. Olen nähnyt liian monta arviointipaperia, jonka tutkinnon suorittaja on itse täyttänyt ja työnantaja/vertaisarvioija on vain lykännyt nimensä alle, jolloin osaamisen merkitys on aika olematon. Tiukkapipoisena opearvioijana olen siis yleensä pistänyt tällaiset tapaukset keskustelussa koville ja käynyt jokaisen kohdan juurta jaksaen. Mikäli kansio olisi ollut täydellisempi, olisi keskustelun kestokin ollut lyhyempi eikä joka kohtaa olisi tarvinnut syynätä.